Niin ne sit läksivät!
Onnea uusiin koteihin Espooseen, Helsinkiin, Turkuun, Hankoon ja Tammelaan.
Kiva kun olette informoineet miten elo uuden perheenjäsenen kanssa on lähtenyt käyntiin ja pidetäänpä yhteyttä jatkossakin :) Kovasti suunnittelen jo pentuetreffejä!
Kiitos Tiinalle hienosta yhteistyöstä tämän pentueen kanssa, pidetään peukkuja että penskoista kasvaa yhteiskuntakelpoisia ja terveitä yksilöitä.
Seuraava pentuesuunnitelma...? Sitten joskus. Tai ei koskaan. Mistä näistä ikinä tietää.
----------------
ps. kiitti blogin lukijoille, 3900 käyntiä näkyi äsken olevan.
sunnuntai 16. tammikuuta 2011
keskiviikko 12. tammikuuta 2011
Viimeinen koetinkivi
on ohitse!!
Porukka on tervettä :)
Kaikkien silmät, sydän ja yleisterveys kunnossa. Kuten vähän osasin odottaakin.
Kävimme Länsi-Pakilassa eläinlääkäriasema Tikissä (suosittelen!!) Jerker Mårtensonilla. Automatka alkoi 10 minuutin piipityksellä ja loppumatka sekä paluumatka nukkuen (pennut siis, ei kuski..).
Tikissä ne käyttäytyivät oikein mallikkaasti, joku meinasi nukahtaa mun syliinkin siinä tarkastuksen yhteydessä, sen verran rentoa porukkaa ;)
Kaikkineen 3 tunnin reissu ei verottanut pentujen jaksamista, vaan täällä painetaan taas tuhatta ja sataa.
Kiitos Tiinalle lisäkäsiparista!
Porukka on tervettä :)
Kaikkien silmät, sydän ja yleisterveys kunnossa. Kuten vähän osasin odottaakin.
Kävimme Länsi-Pakilassa eläinlääkäriasema Tikissä (suosittelen!!) Jerker Mårtensonilla. Automatka alkoi 10 minuutin piipityksellä ja loppumatka sekä paluumatka nukkuen (pennut siis, ei kuski..).
Tikissä ne käyttäytyivät oikein mallikkaasti, joku meinasi nukahtaa mun syliinkin siinä tarkastuksen yhteydessä, sen verran rentoa porukkaa ;)
Kaikkineen 3 tunnin reissu ei verottanut pentujen jaksamista, vaan täällä painetaan taas tuhatta ja sataa.
Kiitos Tiinalle lisäkäsiparista!
maanantai 10. tammikuuta 2011
Mission impossible: punnitse 7viikkoinen pentu!
Jos ei meinaa mahtua vaakaan, niin sit ei meinaa mahtua...
Kovu oli sitä mieltä että kovia jätkiä ei missään keittiövaa'oissa punnita ja muutaman hikipisaran ja tuskaisen minuutin jälkeen sain sellaisen NOIN -painon siitäkin..
Ansa taas teki kamikaze -loikkia vaa'asta pois, kun se vaan nyt oli niin hauskaa kun se kippo heilui. Ja uus kiipeämisyritys takaisin vaakaan. Just just.
Muut pennut antoivatkin sitten ihan hyvin punnita itsensä, kiitos teille kolmelle :)
Kolmas madotuskin hoidettiin sitten samaan syssyyn ja sinne upposi Canex kuin vettä vain.
Painot 7 -viikkoisilla on seuraavanlaiset:
Pikku Klaus 1850 gr
Paimentyttö 1560 gr
Nokipoika 2550 gr (noin....)
Todellinen Prinsessa 2200 gr
Iso Klaus 2030 gr
Voi kauhistus, perjantaina lähtee jo ekat terminaattorit... Kaisalla taitaa tulla suurin ikävä.. :( No niin kyllä mullakin. Ehkä me sit Kaissun kanssa lohdutetaan toisiamme.
Kovu oli sitä mieltä että kovia jätkiä ei missään keittiövaa'oissa punnita ja muutaman hikipisaran ja tuskaisen minuutin jälkeen sain sellaisen NOIN -painon siitäkin..
Ansa taas teki kamikaze -loikkia vaa'asta pois, kun se vaan nyt oli niin hauskaa kun se kippo heilui. Ja uus kiipeämisyritys takaisin vaakaan. Just just.
Muut pennut antoivatkin sitten ihan hyvin punnita itsensä, kiitos teille kolmelle :)
Kolmas madotuskin hoidettiin sitten samaan syssyyn ja sinne upposi Canex kuin vettä vain.
Painot 7 -viikkoisilla on seuraavanlaiset:
Pikku Klaus 1850 gr
Paimentyttö 1560 gr
Nokipoika 2550 gr (noin....)
Todellinen Prinsessa 2200 gr
Iso Klaus 2030 gr
Voi kauhistus, perjantaina lähtee jo ekat terminaattorit... Kaisalla taitaa tulla suurin ikävä.. :( No niin kyllä mullakin. Ehkä me sit Kaissun kanssa lohdutetaan toisiamme.
sunnuntai 9. tammikuuta 2011
Me ulkoiltiin!
Aamulla mittari näytti olevan nollassa ja vihdoin uskallan päästää pennut ulos.
Takaovi auki ja pojat ovat heti kärppänä kynnyksellä. Trikkipoju Kovu astuu ensimmäisenä kynnyksen yli ja jää siihen ihmettelemään avaraa maailmaa, kunnes isompi merlepoika ottaa vauhtia ja painaa täysillä lumihankeen, JEE mitä tää on :)
Kovu uskaltautuu melko pian perässä ja sitten onkin jo pienempi merlepoika siellä myös. Isompi lähtee heti vähän kauemmaksi, velipojat seuraavat sitten esimerkkiä, pitäähän jonkun tarkistaa tilanteen turvallisuus ;)
Tytöistä Ansa paukuttaa päätään kynnyksellä, tahtois tahtois, mut kun ei oikein uskalla. Ja sitten uteliaisuus voittaa ja johan on Ansakin vetämässä rallia pihalla. Tietysti ensin haisteltiin että mitä se valkoinen juttu siellä maassa on. Trikkityttö Luna pälyili sisäpuolella kulman takana ja vinkui kun harmitti niin kun sisarukset telmii ulkona. Kävin hakemassa Lunan syliin ja laskin sen maahan, ja voi sitä riemua! Muutaman minuutin riehuivat siellä Kaisan suosiollisella avustuksella, kunnes kuului kutsuhuuto syömään.
Eli sillä tavalla me aloitettiin aamu täällä.
Kuvia (ihme hämärää vaikka kuvat otettu ennen puoltapäivää) http://pilvimarjan.kuvat.fi/kuvat/Kasvatit/H.C.+Andersen+-pentue/Pennut+7+vko+ulkoilua/
Takaovi auki ja pojat ovat heti kärppänä kynnyksellä. Trikkipoju Kovu astuu ensimmäisenä kynnyksen yli ja jää siihen ihmettelemään avaraa maailmaa, kunnes isompi merlepoika ottaa vauhtia ja painaa täysillä lumihankeen, JEE mitä tää on :)
Kovu uskaltautuu melko pian perässä ja sitten onkin jo pienempi merlepoika siellä myös. Isompi lähtee heti vähän kauemmaksi, velipojat seuraavat sitten esimerkkiä, pitäähän jonkun tarkistaa tilanteen turvallisuus ;)
Tytöistä Ansa paukuttaa päätään kynnyksellä, tahtois tahtois, mut kun ei oikein uskalla. Ja sitten uteliaisuus voittaa ja johan on Ansakin vetämässä rallia pihalla. Tietysti ensin haisteltiin että mitä se valkoinen juttu siellä maassa on. Trikkityttö Luna pälyili sisäpuolella kulman takana ja vinkui kun harmitti niin kun sisarukset telmii ulkona. Kävin hakemassa Lunan syliin ja laskin sen maahan, ja voi sitä riemua! Muutaman minuutin riehuivat siellä Kaisan suosiollisella avustuksella, kunnes kuului kutsuhuuto syömään.
Eli sillä tavalla me aloitettiin aamu täällä.
Kuvia (ihme hämärää vaikka kuvat otettu ennen puoltapäivää) http://pilvimarjan.kuvat.fi/kuvat/Kasvatit/H.C.+Andersen+-pentue/Pennut+7+vko+ulkoilua/
lauantai 8. tammikuuta 2011
Vierailujentäyteinen päivä
Tänään kävikin vilske ja kuhina kun pentujen luona kävi vieraita 7 ihmistä ja 3 koiraa, mukaanlukien isäpappa Hiski ja isosisko Miina (jonka kanssa Ansalla on suunnattoman paljon yhtäläisyyksiä niin ulkonäössä kuin luonteessakin).
On se jännä, että miksi juuri SE pentu jota uudet omistajat tulevat katsomaan, keksii olla just silloin tosi väsynyt ja muut 4 riehuu sydämensä kyllyydestä ;) Jää ainakin auvoinen kuva kivasta, tosi rauhallista pennusta, heh.
Uusia makuelämyksiä tuli taas tänään esim naudanmahan merkeissä, eilen maistoivat ylikypsää kinkkua ja siinä meinas mennä mun sormet samalla. Ihan kuin eivät olisi ikinä ruokaa ennen saaneetkaan...
Trikkipoika Kovu on keksinyt veden ihanuuden, se pistää etutassut vesikippoon ja sutii vettä ympäriinsä. Pienempi merlepoika taas sutii takatassuillaan pissimisen jälkeen. Äijä.
Luna -tyttö taas rrrrrakastaa kaikkia ihmisiä ihan älyttömän paljon, pomppii syliin kuin kumipallo ja haluaa pureksia hiuksia. Hassu.Kunnon tapporavistukset leluille kuuluvat myös tämän ladyn tapoihin.
Isompi merlepoika on kova tarjoilemaan lelua vetoleikkejä varten.
Kotisivuillani on pennut saaneet omat sivunsa poseerauskuvien kera. Kiitos Tiinalle kuvaamisesta :)
On se jännä, että miksi juuri SE pentu jota uudet omistajat tulevat katsomaan, keksii olla just silloin tosi väsynyt ja muut 4 riehuu sydämensä kyllyydestä ;) Jää ainakin auvoinen kuva kivasta, tosi rauhallista pennusta, heh.
Uusia makuelämyksiä tuli taas tänään esim naudanmahan merkeissä, eilen maistoivat ylikypsää kinkkua ja siinä meinas mennä mun sormet samalla. Ihan kuin eivät olisi ikinä ruokaa ennen saaneetkaan...
Trikkipoika Kovu on keksinyt veden ihanuuden, se pistää etutassut vesikippoon ja sutii vettä ympäriinsä. Pienempi merlepoika taas sutii takatassuillaan pissimisen jälkeen. Äijä.
Luna -tyttö taas rrrrrakastaa kaikkia ihmisiä ihan älyttömän paljon, pomppii syliin kuin kumipallo ja haluaa pureksia hiuksia. Hassu.Kunnon tapporavistukset leluille kuuluvat myös tämän ladyn tapoihin.
Isompi merlepoika on kova tarjoilemaan lelua vetoleikkejä varten.
Kotisivuillani on pennut saaneet omat sivunsa poseerauskuvien kera. Kiitos Tiinalle kuvaamisesta :)
torstai 6. tammikuuta 2011
Lisää testistä
No niin, "pahin" on jo takana ja pystyn ehkä kirjoittamaan testistä vähän lisää :)
Testin teki Opaskoirakoululla pitkään työskennellyt ja testannut Pekka Korri (kennel Tending). Ensin saimme kattavan teoriaosuuden testistä ja muutenkin testauksesta yleensä.
Arvosteluasteikko oli 1-5.
Testin kulku oli seuraavanlainen, ensin pentu testaajan syliin ja siinä katsottiin miten pentu käyttäytyy vieraan ihmisen sylissä, onko rento vai paniikissa vai jotain siltä väliltä.
Tämä osio meni jokaisen pennun osalta 5 arvoisesti, ne olivat lähinnä kuin sulaa vahaa vain.
Sitten pentu vietiin huoneen toiselle puolelle ja jätettiin silmät seinään päin ja testaaja siirtyi toiseen nurkkaan huonetta. Tässä katsottiin miten pentu hakeutuu testaajan luokse.
Kaikki tulivat (lisähuomautus, jokainen pentu siis testattiin yksitellen, vaikka monikossa ehkä kirjoitankin) testaajan luokse, kukin tavallaan. Iso avara alue oli pennuille uutta ja tokihan monen piti vähän ihmetellä että mitähän täällä on.
Kontaktia testattiin sillä miten pentu sitten testaajan luona käyttäytyi. Kukaan pennuista ei pelännyt testaajaa, syliinkiipeämisiä yriteltiin ja käsiä nuoltiin.
Sen jälkeen otettiinkin lelut käyttöön ja katsottiin taistelutahtoa ja saalisviettiä. Kaikille tästä pisteet 4-5 välillä, yhdelle jopa molemmista osioista 5++ :)
Alistumista kokeiltiin kääntämällä pentu selälleen. Kauhua, paniikkia tai hysteerisyyttä ei ollut havaittavissa. Kaikkien pisteet 3-5 välillä.
Palautuminen tästä alistamisesta myös kaikilla oikein hyvä.
Ääniherkkyyden arviointiin käytettiin räminätölkkiä, kukaan ei juossut häntä koipien välissä karkuun, jokainen tuli takaisin tölkin luokse tavalla tai toisella.
Sitten oli vuorossa käyttäytyminen pöydällä. Pöytä oli pitkä keittiötaso, joka oli myös liukas. Tästä 4 pentua sai 5 pistettä, yhdelle 3 pojoa. Ei siis panikointia tässäkään.
Laumavietin testaus tehtiin niin, että pentu vietiin taas sinne nurkkaan, nyt naama testaajaa päin ja katsottiin tuleeko pentu taas luokse. Tässä oli jakaumaa 1-4 pisteen välillä. Näillä 1 pisteen tapauksilla oli muuta mielenkiintoista mitä piti tutkia. Itsenäisyyttä siis havaittavissa.
Lopulta annettiin arvosanat toimintakyvystä ja hermorakenteesta. Tässä pisteet pääasiassa 4sta myös 4½:lta joukossa ja yhdellä toimintakyky 3.
Kuulemma keskiarvoa parempi pentue kaikenkaikkiaan :)
Mieltä lämmitti se, että olen onnistunut taistelutahdon ja saalisvietin saamaan tähän pentueeseen, mitä yhtenä monesta muusta asiasta hainkin.
Kuulemma joissakin käyttömali ja sakemannipentueissakaan ei löydy näin tasaisen varmaa taistelutahtoa ja saalisviettiä. Keskustelimme jalostuksesta ja jatkovalinnoista muutenkin ja sainkin kultaisen neuvon tämänkin pentueen tulevaisuutta ajatellen.
Ensi viikolla sitten silmäpeilaukseen ja yleisterveystarkastukseen, toivottavasti en putoa sen jälkeen pilvilinnoistani kovin lujaa alas ;)
Testin teki Opaskoirakoululla pitkään työskennellyt ja testannut Pekka Korri (kennel Tending). Ensin saimme kattavan teoriaosuuden testistä ja muutenkin testauksesta yleensä.
Arvosteluasteikko oli 1-5.
Testin kulku oli seuraavanlainen, ensin pentu testaajan syliin ja siinä katsottiin miten pentu käyttäytyy vieraan ihmisen sylissä, onko rento vai paniikissa vai jotain siltä väliltä.
Tämä osio meni jokaisen pennun osalta 5 arvoisesti, ne olivat lähinnä kuin sulaa vahaa vain.
Sitten pentu vietiin huoneen toiselle puolelle ja jätettiin silmät seinään päin ja testaaja siirtyi toiseen nurkkaan huonetta. Tässä katsottiin miten pentu hakeutuu testaajan luokse.
Kaikki tulivat (lisähuomautus, jokainen pentu siis testattiin yksitellen, vaikka monikossa ehkä kirjoitankin) testaajan luokse, kukin tavallaan. Iso avara alue oli pennuille uutta ja tokihan monen piti vähän ihmetellä että mitähän täällä on.
Kontaktia testattiin sillä miten pentu sitten testaajan luona käyttäytyi. Kukaan pennuista ei pelännyt testaajaa, syliinkiipeämisiä yriteltiin ja käsiä nuoltiin.
Sen jälkeen otettiinkin lelut käyttöön ja katsottiin taistelutahtoa ja saalisviettiä. Kaikille tästä pisteet 4-5 välillä, yhdelle jopa molemmista osioista 5++ :)
Alistumista kokeiltiin kääntämällä pentu selälleen. Kauhua, paniikkia tai hysteerisyyttä ei ollut havaittavissa. Kaikkien pisteet 3-5 välillä.
Palautuminen tästä alistamisesta myös kaikilla oikein hyvä.
Ääniherkkyyden arviointiin käytettiin räminätölkkiä, kukaan ei juossut häntä koipien välissä karkuun, jokainen tuli takaisin tölkin luokse tavalla tai toisella.
Sitten oli vuorossa käyttäytyminen pöydällä. Pöytä oli pitkä keittiötaso, joka oli myös liukas. Tästä 4 pentua sai 5 pistettä, yhdelle 3 pojoa. Ei siis panikointia tässäkään.
Laumavietin testaus tehtiin niin, että pentu vietiin taas sinne nurkkaan, nyt naama testaajaa päin ja katsottiin tuleeko pentu taas luokse. Tässä oli jakaumaa 1-4 pisteen välillä. Näillä 1 pisteen tapauksilla oli muuta mielenkiintoista mitä piti tutkia. Itsenäisyyttä siis havaittavissa.
Lopulta annettiin arvosanat toimintakyvystä ja hermorakenteesta. Tässä pisteet pääasiassa 4sta myös 4½:lta joukossa ja yhdellä toimintakyky 3.
Kuulemma keskiarvoa parempi pentue kaikenkaikkiaan :)
Mieltä lämmitti se, että olen onnistunut taistelutahdon ja saalisvietin saamaan tähän pentueeseen, mitä yhtenä monesta muusta asiasta hainkin.
Kuulemma joissakin käyttömali ja sakemannipentueissakaan ei löydy näin tasaisen varmaa taistelutahtoa ja saalisviettiä. Keskustelimme jalostuksesta ja jatkovalinnoista muutenkin ja sainkin kultaisen neuvon tämänkin pentueen tulevaisuutta ajatellen.
Ensi viikolla sitten silmäpeilaukseen ja yleisterveystarkastukseen, toivottavasti en putoa sen jälkeen pilvilinnoistani kovin lujaa alas ;)
tiistai 4. tammikuuta 2011
Testivoittajat
Huh, nyt on pää niin sekaisin (ilosta) että ihan tälläinen pikapäivitys vain..
Pentutesti siis suoritettu ja WAU mikä pentue mulla on käsissäni tällä hetkellä.
Saalisviettiä ja taistelutahtoa löytyy, samoin hyviä hermoja. Ja testaajan kokemuksella uskon tuon kaiken täysin.
Olen vaan niin pilvilinnoissa tällä hetkellä, että täytyy nukkua yön yli ja kirjoitella sitten lisää.
Mutta ensimmäinen pitkä automatka meni hyvin (tunnin ajo), ekat viisitoista minuuttia kuului kiljuntaa, loput kolme varttia olivat hiljaa. Perille päästyämme ryntäsivät ulos häkistä tsekkaamaan uudet mestat (eivät tietenkään päässeet testaukseen käytettävään tilaan vielä tässä vaiheessa) ja näyttämään kaikki hienot riehumis- ja kiipeilytaitonsa.
Saankohan mä nukuttua ens yönä.... :)
Pentutesti siis suoritettu ja WAU mikä pentue mulla on käsissäni tällä hetkellä.
Saalisviettiä ja taistelutahtoa löytyy, samoin hyviä hermoja. Ja testaajan kokemuksella uskon tuon kaiken täysin.
Olen vaan niin pilvilinnoissa tällä hetkellä, että täytyy nukkua yön yli ja kirjoitella sitten lisää.
Mutta ensimmäinen pitkä automatka meni hyvin (tunnin ajo), ekat viisitoista minuuttia kuului kiljuntaa, loput kolme varttia olivat hiljaa. Perille päästyämme ryntäsivät ulos häkistä tsekkaamaan uudet mestat (eivät tietenkään päässeet testaukseen käytettävään tilaan vielä tässä vaiheessa) ja näyttämään kaikki hienot riehumis- ja kiipeilytaitonsa.
Saankohan mä nukuttua ens yönä.... :)
maanantai 3. tammikuuta 2011
Sirut niskassa ja rekkarihakemukset vetämässä
Eilen pistettiin pikkusille mikrosirut ja samantein lähti rekisteröinti-ilmoitus eteenpäin.
Pari pennuista ei sanonut sanaakaan pistettäessä, pari vähän inahti ja yksi huusi vähän enemmän. Ei pahasti, mutta sen verran että huomas että harmittaa.
Nimet, jotka toivottavasti (miksipä ei menisi?) menevät Kennelliitossa läpi:
Pilvimarjan Pikku Klaus (pienempi merleuros)
Pilvimarjan Iso Klaus (isompi merleuros)
Pilvimarjan Nokipoika (trikkiuros)
Pilvimarjan Paimentyttö (trikkityttö)
Pilvimarjan Todellinen Prinsessa (merletyttö)
Ja nämä nimethän tosiaan ovat H.C. Andersenin saduista haettuja, pentujen isä kun on kotoisin samasta maasta, eli Tanskasta. Olenkin tämän varmaan muutamaan otteeseen kertonut..? ;o)
Huomenna mennäänkin sitten pentutestiin ja samalla pennut tapaavat isänsä ensimmäistä kertaa, toivottavasti saadaan mahtavia perhepotretteja kuvatuksi ;)) Epäilen....
Odotan jo "innolla" tulevaa automatkaa, toivottavasti kaikilla on masut tyhjennetty ja unikin maittaisi juuri sillä hetkellä. Ollaan me lyhyitä automatkoja jo tehtykin hyvällä menestyksellä, niin ettei suurempi hätä ole kerennyt yllättämään, mutta niin kirkkaassa muistissa on vielä Kiran edellisen pentueen silmäpeilauskeikka Helsinkiin... Ensimmäisen kilometrin aikana oli jo pari pentua kerennyt vääntämään tortut ja paluumatkallakin taidettiin pariin otteeseen pysähtyä pentuja + häkkiä putsaamaan. Taidan kääriä jokaiseen omaan pikku pakettiin jonka avaan vasta perillä :D
Viikottainen punnituskin suoritettiin taas, 5 ja 6 -viikkoispainot olivat seuraavanlaiset:
Pikku Klaus 1250 & 1540 gr
Iso Klaus 1475 & 1730 gr
Nokipoika 1530 & 2130 gr
Paimentyttö 1073 & 1340 gr
Todellinen Prinsessa 1520 & 1880 gr
"Tilastojeni" mukaan 6-viikkoispainoissa on kärjessä "yllätys yllätys" Diesel (P. Aikunkiwa) 2315 grammallaan ja kevyin on ollut saman pentueen Tao (P. Pikku Kiwa) 993 gr.
Diesel on nyt aikuisena n. 43 cm ja velipoika Tao sellaiset 32-33 cm.
Kirjoittelenpa taas lisää kun ollaan siellä testissä käyty. Tuleeko hullunpaperit vai jotain muuta...?
Pari pennuista ei sanonut sanaakaan pistettäessä, pari vähän inahti ja yksi huusi vähän enemmän. Ei pahasti, mutta sen verran että huomas että harmittaa.
Nimet, jotka toivottavasti (miksipä ei menisi?) menevät Kennelliitossa läpi:
Pilvimarjan Pikku Klaus (pienempi merleuros)
Pilvimarjan Iso Klaus (isompi merleuros)
Pilvimarjan Nokipoika (trikkiuros)
Pilvimarjan Paimentyttö (trikkityttö)
Pilvimarjan Todellinen Prinsessa (merletyttö)
Ja nämä nimethän tosiaan ovat H.C. Andersenin saduista haettuja, pentujen isä kun on kotoisin samasta maasta, eli Tanskasta. Olenkin tämän varmaan muutamaan otteeseen kertonut..? ;o)
Huomenna mennäänkin sitten pentutestiin ja samalla pennut tapaavat isänsä ensimmäistä kertaa, toivottavasti saadaan mahtavia perhepotretteja kuvatuksi ;)) Epäilen....
Odotan jo "innolla" tulevaa automatkaa, toivottavasti kaikilla on masut tyhjennetty ja unikin maittaisi juuri sillä hetkellä. Ollaan me lyhyitä automatkoja jo tehtykin hyvällä menestyksellä, niin ettei suurempi hätä ole kerennyt yllättämään, mutta niin kirkkaassa muistissa on vielä Kiran edellisen pentueen silmäpeilauskeikka Helsinkiin... Ensimmäisen kilometrin aikana oli jo pari pentua kerennyt vääntämään tortut ja paluumatkallakin taidettiin pariin otteeseen pysähtyä pentuja + häkkiä putsaamaan. Taidan kääriä jokaiseen omaan pikku pakettiin jonka avaan vasta perillä :D
Viikottainen punnituskin suoritettiin taas, 5 ja 6 -viikkoispainot olivat seuraavanlaiset:
Pikku Klaus 1250 & 1540 gr
Iso Klaus 1475 & 1730 gr
Nokipoika 1530 & 2130 gr
Paimentyttö 1073 & 1340 gr
Todellinen Prinsessa 1520 & 1880 gr
"Tilastojeni" mukaan 6-viikkoispainoissa on kärjessä "yllätys yllätys" Diesel (P. Aikunkiwa) 2315 grammallaan ja kevyin on ollut saman pentueen Tao (P. Pikku Kiwa) 993 gr.
Diesel on nyt aikuisena n. 43 cm ja velipoika Tao sellaiset 32-33 cm.
Kirjoittelenpa taas lisää kun ollaan siellä testissä käyty. Tuleeko hullunpaperit vai jotain muuta...?
lauantai 1. tammikuuta 2011
Pamaus
Oikein mahtavaa uutta vuotta kaikille!
Pentujen kanssa vuoden vaihtuminen meni vallan mainiosti, raketit ujelsi ja paukkui, me vaan leikittiin vetoleikkejä pitkin iltaa. Keskiyön kovimman ammunnan aikaan pennut olivat syvässä unessa.
Musta tuntuu että pentujen riehunta on kovaäänisempää ja railakkaampaa kuin rakettien aikaansaama yleinen kaaos ja pauke :)
Tälläiset pikapäivitykset tähän väliin, myöhemmin taas lisää!
Pentujen kanssa vuoden vaihtuminen meni vallan mainiosti, raketit ujelsi ja paukkui, me vaan leikittiin vetoleikkejä pitkin iltaa. Keskiyön kovimman ammunnan aikaan pennut olivat syvässä unessa.
Musta tuntuu että pentujen riehunta on kovaäänisempää ja railakkaampaa kuin rakettien aikaansaama yleinen kaaos ja pauke :)
Tälläiset pikapäivitykset tähän väliin, myöhemmin taas lisää!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)